Jemman kaikilla pennuilla on jo kodit...uusia suunnitelmia

Eskil-poitsullekin löytyi se oma koti Kouvolasta. Siskonsa Fee (osh n24) ja Ercilia (f25) jäivät kotiin Jemma-emonsa hellään hoivaan. Joo, yhä tytöt käyvät emonsa tisulla:) Ja Jemma kokee olevansa tärkeässä äidin roolissa, kun saa pitää huolta "pikkuisista" vauvoistaan. Tytöt tosin alkavat jo kasvaa koossa emonsa ylitse ja näky on lähinnä koominen, kun kaksi isoa pötköä lussuttaa tissillä.

Assalle (Clamoris Dasha sia b21) on suunnitteilla pentue ja tyttö tullaan astuttamaan todennäköisesti alkuvuonna 2011. Sulhanen on vielä mietinnässä. Pennut syntyvät luonani Mäntsälässä. Alkuvuonna olisi tarkoitus osallistua Assan kanssa muutamaan näytelmään (Lahti ja Jyväskylä ainakin) ja sen jälkeen sitten ryhtyä perheen perustamishommiin tytön kanssa.

Nomsa-saluki venyy ja paukkuu ja alkaa olla lähellä aikuiskokoaan jo. Sisäsiisteys sen sijaan on edelleen vaiheessa ja lammikoita saa siivota päivittäin lattialta. Mun auto on edelleen vastenmielisin paikka maailmassa:( Nomsalla oli tosi voimakasta autopahoinvointia pienempänä ja vaikkei se enää voikaan huonosti autossa, sille tulee ahdistus pelkästä autoon menemisen ajatuksestakin ja kuola alkaa valua. Kuvittelin tuon menevän ohitse ajan kanssa, kun pahoinvointi loppuu, mutta ei se nyt oikein siltä näytä...

Nomsa rrrrrakastaa juoksemista ja mitä vaativampi maasto sitä hauskempaa se on! Ylös ja alas hiekkakukkuloita on mahtavaa painella. Nurista ei oikein enää ole neidille leikkikaveriksi ulkona, kun ei tuo norsu pysy ollenkaan Nomsan vauhdissa. Veljen whippetiltä se onnistuu selkeästi paremmin ja yritämmekin päästä säännöllisesti juoksuttamaan niitä keskenään.

Jemma on laitettu pillereille jatkuvian kiimojen takia. Lopulta kiima jäi ns. päälle ja päädyin tähän ratkaisuun, vaikka vähän kyllä ahdistaakin kohtutulehduksen pelko. Voi olla, ettei Jemmalla teetetä enää toista pentuetta, mutta en halunnut vielä tehdä lopullista ratkaisua ja steriloida sitä.

Eipä tänne sen kummempaa kuulu. Lypsyrobottia odotellaan saapuvaksi reilun parin viikon kuluttua. Sitten riittää puuhaa vähäksi aikaa, kun opettaa lehmät sitä käyttämään;)

Uusia kuvia pennuista, erityisesti vielä kotia etsivästä punaisesta pojasta, Eskilistä!

Alkuviikosta sain kaverini kanssa otettua vihdoinkin kotia vailla olevasta poitsusta, Eskilistä, uusia kuvia:) Muista pennuista on toukokuussa otetut jo vanhat kuvat nyt vihdoinkin Photobucketissa esillä...

Eskil on ihan komea mies eli se käy myös näyttelyistä kiinnostuneelle. Pojalla on reipas ja sosiaalinen luonne. Se rrrrrrakastaa sylissä kehräämistä, paijailua ja pussailua:) Poitsu innostuu myös leikkimään eli on sellainen oikein perus-ihana itämaisvekara! Jos vaan vielä saamme luvan niin myös Eskil olisi tulossa Helsingin Jäähallin näyttelyyn sunnuntaina 1.8 ns. seuralaiskissaksi Ercilian kera Feen kanssa samaan häkkiin. Harmittaa, etten ilmoittanut molempia mukaan, mutta kun ilmon teki kiireessä juuri ennen lomalle lähtöä niin jäi sitten ilmoittamatta:( Mutta Omar, Nala ja Fee ovat joka tapauksessa osallistumassa...

Jos olet kiinnostunut tapaamaan Eskilin niin tule rohkeasti juttelemaan ja tutustumaan poikaan Jäähalliin sunnuntaina 1.8 !!!

Linkki photobuckettiin löytyy alempana olevista teksteistä!

Kiirettä on pitänyt...

Muuton jälkeen on aika mennyt siivillä ja tuntuu, että puolet asioista jää koko ajan tekemättä:( Pennuistakaan en ole saanut yhden yhtä kuvaa otettua...
Tänään lähtee suklaatabby-neiti "Nala" uuteen kotiinsa ja sen jälkeen jäljellä on vielä ainakin punainen poika Eskin vailla omaa kotiansa. Mahdollisesti myös Ercilia tyttönen, mikäli sille sopiva koti löytyy. Tämä tyttö on sen verran mukavannäköinen tapaus, että mieluusti sillä yhde pentueen soisin teetettävän joko minun nimiini tai sitten jonkun toisen kasvattajan. Tässä olisi hyvä tyttö jalostuskäyttöön jollekin, mikäli ei kaipaa extreme ulkonäköä vaan tykkää perinteisemmästä lookista;)!

Eskil pojasta on kasvanut oikea hurmuri:) Se oli pennuista vaatimattomin tapaus aiemmin, mutta nykyään se on jo oikein kummallisen komea pieni mies:) Luonne sillä on mitä kultaisin, se tulla tupsahtaa kaikkien syliin ja aloittaa kehräämisen. Se on yhdellä sanalla sanottuna liikuttava! Se on hurmannut jopa Arinkin ja se on todella saavutus, sillä Ari ei ole näistä kissoistani välittänyt ja tänään se jopa sanoi, että mitä jos pidetäänkin tämä pentu itsellämme!! Juu, muuten kyllä, mutta en voi jättää poikia itselleni viemään tilaa jalostustytöiltä...

Yritys olisi yhä edelleen saada jäljellä olevista pennuista uudet kuvat esille. Siltalan galleriassa näyttää olevan ainakin Feestä (ruskeatäplikäs) sekä Erciliasta (kilpikonnatiketti) kuvat lauantain URK:n näyttelyssä otettuna! Osa kuvista on vielä laittamatta, joten mahdollisesti siellä voisi olla myös punaisista pojista kuvat... (täplikäs ja tiketti).

Jos olet vailla pientä, suloista, komeaa miestä, niin otapa yhteyttä, sillä tämänveroista (Eskil) rakkauspakkausta saat todella hakea;)!

Pennut kasvaa ja muutto lähenee...

Enää viikko aika siihen, kun aletaan roudaamaan kamoja kohti Mäntsälää. Jemman ipanakset täyttävät jo ensi tiistaina 9 viikkoa ja olisi tarkoitus tuikata niille silloin ensimmäinen rokotus. Tyypit kasvavat kohisten ja meno on päivä päivältä villimpää.

Kakaroille on nyt annettu rekisterinimet ja ne ovat tällaiset:
-Clamoris Emelda/ruskeatäplikäs naaras/jää omaan kotiin kasvamaan:)
-Clamoris Elfreda/suklaatabby naaras/varattu
-Clamoris Epeius/punatäplikäs uros/varattu
-Clamoris Ercilia/ruskeakilpikonna tickedtabby naaras/vapaa
-Clamoris Ernesto/punainentickedtabby uros/vapaa
-Clamoris Eskil/punainen uros/vapaa

Ernesto: ihanan veltto, pusuteltava sylikissa, josta löytyy kylläkin myös menovaihde;)

Eskil: hassu pikkumies, joka kovasti touhottaa muiden mukana, vaikkei aina ymmärräkään, mitä on tekemässä;)

Ercilia: kaunokainen neiti, joka on aivan ihanan elegantti rakenteeltaan. Hurjan kova tyttö leikkimään. Kovasti tekis mieli jättää itselle, mutta en halua liikaa siitosikäisiä nuoria tyttöjä, kun ei tää pennuttaminen niin kevyttä hommaa ole. Mutta... jos ei sille sopivaa kotia löydy niin ei mua harmita oikeestaan yhtään, jos se mullekin jäis ;)

Siinä kun pennut ovat saaneet nimensä, on Nuri beussi menettänyt pallinsa;) Meillä elelee siis nyt kaksi kastraattikoiraa. Syynä em. toimenpiteeseen on pääasiassa minulle parin viikon päästä muuttava ihanainen pieni, punainen salukineitokainen, jota Nomsaksi tullaan kutsumaan. Toivon Nomsasta saavani kaverin vinttariharrastuksiin eli maasto- ja ratajuoksukarkeloihin. Toki myös jokusissa missikisoissakin tullaan pyörähtämään.

Kunhan muuttourakka on ohitse ja Nuri toipunut kastraatiostaan niin olisi kenties syytä aloittaa Nurin kanssa tämän kesän jälkikisoihinkin treenaaminen. Oma motivaatio tökkii aika pahasti, mutta jospa se sieltä löytyisi vielä, kun pääsee takaisin ihmistenilmoille ja on treeniseuraakin eikä tartte yksin puuhastella. Tavoitteenahan mulla oli tälle kaudelle saada Nurille voittajaluokastakin vielä (ykkös)tulos ja sitä ennen olisi avoin suoritettava ensin alta pois. Mutta eipä noita koulareita ilmaiseksi jaella, joten jotain tarttis myös niiden eteen tehdäkin:)

Mutta, mutta... katsotaan mihin kaikkeen aika riittää, vai jumitunko minä navettahommiin koko kesäksi:))) Kun nyt ensin sais koirille tarhat pystyyn sekä aidan pihamaan ympärille ja Keikolle huoneen asumiskuntoon. Olis tarkoitus myös elvyttää vanha kasvimaan möyhimisharrastus takaisin eloon. Ja, ja... mistä kaikki aika??? Niin paljon ois kavereitakin, joita haluan ehdottomasti tavata, kun on tuota välimatkaa ollut eikä olla kauheesti voitu tavata!

Kun sais vielä tällä viikolla kisuista uusia kuvia esille niin ois kiva...

Uusia kuvia pennuista:)

Kuvat täällä:
http://s120.photobucket.com/albums/o166/Galenon/

Jemman pennut täyttävät tänään jo 5 viikkoa! Niin se aika vaan kuluu siivillä ja pennut oppivat joka päivä uusia taitoja. Tällä hetkellä penskat harjoittelevat tarpeittensa tekemistä hiekkalaatikkoon ja huteja vielä sattuu tämän tästä, joten pyykkiä riittää... Kiinteää ruokaa opetellaan myös syömään ja kaikki jo suostuvatkin syömään kädestä tarjottuna, mutta mieluusti edelleen valitsevat vielä emon tissin;) Muutama omatoiminen napero osaa syödä jo kupista ja jopa nakerrella pentukuivamuonaa!

Meno alkaa olla jo kovin villiä ja valokuvien ottaminen onkin todella haasteellista. Ensiksikin pitää olla ulkona valoisaa, koska muuten kuvista ei saa mitään selkoa. Toiseksi pennut pitää olla hereillä, mutta ne eivät saa olla virkeitä, jolloin ne eivät pysy hetkeäkään paikallaan, vaan niiden pitää olla sopivasti väsyneitä, mutta ei liian ettei silmät seiso päässä...

Tällä kertaa varsinkin suklatabby-turbotytöstä oli tosi vaikea saada mitään onnistuneita kuvia, kun kuviin tallentui lähinnä epätarkka viuhahdus, kun neiti oli jo kadonnut maisemasta;) Ruskeatäplikäs tyttö sen sijaan on aivan valokuvamalliainesta! Se suorastaan poseerasi ja tarjosi erilaisia asentoja muiden pentujen nukkuessa vieressä:)

Toivottavasti noista kuvista nyt jotain tolkkua saa kuitenkin. Yritetään ensi kerralla paremmalla onnella!

Jemman pennut 2,5vk uusia kuvia!

Jemma pentuineen voi hyvin. Photobucketista löytyy läjä eilen otettuja uusia kuvia suloisista ipanoista:)
Tässä linkki kuviin:
http://s120.photobucket.com/albums/o166/Galenon/

Kuulumisia...

Jemma on tervehtynyt ja ruoka maistuu taas:) Ipanat ovat onneksi niin sitkeää tekoa, että ne pärjäsivät hyvin emonsa sairastamisesta huolimatta! Kakaroilla ovat simmut auenneet ja korvatkin jo vähän yrittävät nousta pystyyn. Kaikki ovat kasvaneet normaalia vauhtia ja muuttuvat päivä päivältä söpösemmiksi;)
Lähipäivinä voisin yrittää saada heistä uusia kuvia!
Pentukyselyt ovat edelleen tervetulleita:)

Kuvalinkki!

Täältä löytyy ensimmäiset kuvat Jemman kuusikosta sekä muutama kuva mm. Epin pennusta Dashasta ennen muuttoaan meiltä uuteen kotiinsa.
http://s120.photobucket.com/albums/o166/Galenon/

Jemman pennuista 4 etsii vielä omaa rakastavaa kotiaan! Pentujen luovutus kesäkuun lopulla.

Jemmalla on kuusi vauvaa:)

Jemman pentue syntyi ajallaan 23.3.2010 aamuyöstä. Pesässä pötköttelee nyt 6 suloista itämaista, jotka ovat viikonikäisiä. 3 tyttöä ja 3 poikaa:

-suklaatabby tyttö (b22)
-ruskeatäplikäs tyttö (n24)
-ruskeakilpparitiketti tyttö (f25)
-punatäplikäs poika (d24)
-2 punatiketti poikaa (d25)

Kaikki pennut voivat hyvin emon sairastumisesta huolimatta. Jemma sairastui maitorauhastulehdukseen pentujen ollessa vain vuorokaudenikäisiä ja vaikka mitään syytä ei ole löytynyt, syömättömyys jatkuu edelleen:( Viikko on siis mennyt Jemmaa nesteyttäessä, pakkoruokkiessa ja lääkitessä. Pentuja olen letkuttanut tarpeen mukaan silloin, kun Jemmalta ei maitoa tule riittävästi syömättömyytensä ja juomattomuutensa takia. Jemma on ollut muutoin aivan upea emo pennuilleen ja synnytyskin sujui hienosti. Kaksi vauvaa Jemma oli yöllä minun nukkuessani ehtinyt itse jo synnyttää ennen kuin minä heräsin pentujen vikinään.

Pentue täytti toiveeni monessakin suhteessa: olen pitkään jo toivonut täplikkäitä pentuja ja punaisia itämaisia ja nyt sain molempia:) Lisäboonuksena selvisi, että Jemma kantaa klassista tabbyä ja se oli aikamoinen yllätys! Kolmas asia, jota en yhä edelleenkään meinaa uskoa, on se että tämä on ensimmäinen kerta, kun saan enemmän kuin yhden tytön pentueeseen!!!

Yritän pian saada kuvat siirrettyä koneeltani photobuckettiin ja laitan sitten linkin tänne blogiin.
Tiedossa siis kuvia Jemman pennuista sekä Dashasta ja Dalista viimeiset kuvat luonani ennen niiden muuttamista uusiin koteihinsa.

Uusia kuvia vihdoinkin:)

Viikonloppuna sain aikaiseksi räpsiä kissoista kuvia, kun ne niin onnellisina nauttivat auringonpaisteesta sängyssäni loikoillen. Koska olen niin käsi näiden kuvien laittamisen suhteen, ajattelin päästä helpolla ja laittaa linkin photobuckettiini siihen kansioon, jossa ensimmäisinä ovat nyt nämä uudet kuvat;)
Kuvia löytyy Lamjasta, joka on sekä näiden D-pentujen että tulevien E-pentujen isoisoäiti sekä Epistä, joka on D-pentujen emo ja Jemmasta, jolle syntyy pian E-pennut. Ja tottakai D-ipanoista eli Dalista, joka edelleen etsii kotia ja Dashasta, jolla jo uusi koti odottaa.
Kuvat täällä
http://s120.photobucket.com/albums/o166/Galenon/

Ja maha KASVAA!

Epin vauvat kasvavat ja ovat saamassa ensi viikolla toiset rokotuksensa, jos ei mitään mutkia tule matkaan. Sen jälkeen ipanat ovatkin jo valmiita muuttamaan uusiin koteihinsa. Matokuurinkin popsivat kaikki kissat tällä viikolla.

Ja mua oikeesti kammoksuttaa tuo Jemman mahan kasvaminen!!! Se on jo ihan hillitön ja vielä 2,5vk aikaa synnytykseen... Menee Jemman aikakin lähinnä lepäillessä ja syödessä ei oikein muuta enää jaksa. En kyllä välttämättä olis kaivannut mitään ylisuurta pentuetta nyt, kun mulla ei ole edes lomaa pentujen hoitoon varattuna eikä pennut mene millään edes kaupaksi:(

Kaikki sormet ja varpaat on ristissä, että synnytys sekä pentujen hoito onnistuisi Jemmalta ilman hankaluuksia. Se Miisan pentueen 8 pennun tappeleminen tisseistä on meinaan aikas tuoreessa muistissa vielä. Kaikki pennut yhtä jääräpäisiä ja haluavat VAIN juuri sen tietyn tissin ja mikään muu ei kelpaa ja siitä se sitten sota syntyykin! Lopputuloksena 6 tissiä käytössä ja 8 pentua imemässä, kun kukaan ei suostu niitä kahta käyttämään, kun ei kukaan muukaan ole käyttänyt. Eikun letkutus kehiin, että saadaan raivoisat tissitaistelut rauhoittumaan, kun osa maidosta tulee muuta kautta.

Mutta tietysti toivon, että tuo koko sakki kera emonsa selviytyy kunnialla tulevasta koitoksesta eli synnytyksestä. Tekisipä Jemma "Miisat" myös senkin asian suhteen. Miisallahan pennut plopsahtelivat maailmaan kuin lottopallot konsanaan.

Jäämme siis jännittämään vielä reilun kahden viikon ajaksi ja sillä aikaa pussailen ja paapon Epin pentuja, kun eron hetki jo lähenee...niin ja tietysti myös Eppi-emoa:)

Olen ollut inhottavan huono pentujen valokuvaaja, kun töitä on ollut sen verran paljon, että on kaikki ylimääräinen touhu jäänyt tekemättä:( Olen senkin ajan ja energian sitten panostanut vauvojen halimiseen;)

Tiivis tunnelma

Nyt ollaan sitten ahtauduttu kaksioon koko lössi! Kyllä sopu sijaa antaa taisi se sanonta mennä... Ja pari läimäystä ohimennen Epille ja sen pennuille Jemman ja Lamjan toimesta siinä sovun ohessa;) Jemma ja Lamja ovat edelleen sitä mieltä, että Eppi pentuineen ei kuulu meidän laumaan:( Onneksi asian esille tuominen niiden toimesta tapahtuu sellaisella pikkusikailulla eikä ole mitään sen vakavampaa. Pennutkaan eivät jaksa enää noteerata isoisoäidin ja tätinsä touhuja, vaan jatkavat menemisiään äkäisistä tädeistä huolimatta.

Kakarat ovat reippaita taas Purevaxin aiheuttaman väsyn ja flunssan jälkeen. Tai poitsullehan ne oireet enempi iski, tyttöä vaan nukutti muutama päivä normaalia enempi. Onneksi kuitenkin sapuska maistui niin eivät menneet huonoon kuntoon. Purkkiruuat maistuu nyt kaksikolle hyvin, seuraava askel on saada ne syömään myös kuivamuonaa ja kenties lihaakin. Nyt on eka kuivamuonasatsi turpoamassa, josko se pehmeänä maistuisi... Tyypit saivat uuteen asuntoon rapisevan putken ja siitä onkin riemua riittänyt moneksi tunniksi:) Miten voikaan olla NIIN hauskaa sukeltaa putkeen kerta toisensa jälkeen??? Poitsu tuli alas kiipeilypuustakin kolinalla ja tuloksena suu aivan veressä:( Onneksi se oli vain purrut siinä tohinassa kieleensä eikä ollut esim. hampaita katki tai muuta vakavampaa. Koskahan ipanat tajuaa, ettei ole turvallista riehua parin metrin korkeudella...

Nyt tarttis tyhjentää muuttokamoista vaatteet komeroihin, että on tilaa huomenna hakea lisää muuttokamoja Kyröstä. Tämän viikon aikana pitää saada entinen kämppä tyhjennettyä mun tavaroistani...

Ja Jemman masu kasvaa... Se taitaa tosiaan tehdä "miisat". Miisa-äiskähän putkautti 8 pennun pentueen maailmaan pari vuotta sitten, josta Jemma nyt siis jatkaa sukua. Toivomme siis yhteydenottoja pennuista kiinnostuneilta!! Jos kaikki menee hyvin, olisi kesäkuun puolivälissä itämaisiakakaroita kotia vailla ja sijaintimme silloin siis Mäntsälä!

Muutamme evakkoon:(

Vuokratalomme katto vuotaa ja tämä kaikkien muiden talon ongelmien lisäksi johti siihen, että jouduin pikaseen etsimään meille uuden asunnon, jossa voimme majailla toukokuun loppuun saakka, jolloin työsopimukseni tällä paikkakunnalla loppuu ja muutamme Mäntsälään.

Pennut saivat ensimmäisen rokotuksensa eilen ja seuraavan rokotuksen jälkeen ovat sitten valmiita muuttamaan jo uusiin koteihinsa. Dasha muuttaa Saarijärvelle ja Dali Vantaalle emonsa kanssa koeajalle. Katsotaan sitten, jäävätkö äiti ja poika sinne Kasimiro isukin kanssa vakituiseen...

Luultavasti joudun laittamaan kevään ajaksi myös Lamjan ja Kitan hoitoon veljelleni, joka muuttaa Riihimäelle. Joudumme nimittäin muuttamaan kaksioon eli asuintila vähenee kummasti. Sinne pitää kuitenkin vielä saada Keiko-papukaija ja 2 koiraa sekä Jemma tulevine pentuineen sopimaan. Jemma on kasvattanut masuansa siihen malliin, että vaikuttais olevan useampi pentunen kasvamassa.

Mun rentoutuslomani tällä viikolla siis muuttui stressilomaksi asunnon etsimisen ja muuton suunnittelun parissa. Itse muutto pitäisi pääosiltaan saada tehtyä torstaina eli huominen aikaa pakata, kunhan jostain ensi saisin muuttolaatikoita... Kyllä ottaa päähän!

Jemma pitää vauvansa jemmassa;)

Eipä sitten ultrattu Jemman masua eilen... Karvanleikkuri kun pörähti käyntiin, sai Jemma sellaisen slaagin, että itseänikin kauhistutti! Kokeiltiin vielä toiste ideana ensin antaa laitteen pärrätä vähän kauempana, mutta kun reaktio oli sama niin päätin jättää tytön rauhaan. Tuolla rimpuilulla se saisi vielä abortoinnin aikaiseksi:(

Eli vauvoja emme päässeet kurkistamaan, mutta maha kasvaa sitä tahtia, että taitaa olla useampi vaavi siellä kasvamassa!

Koskahan sitä saisi niitä kuvia Dashasta ja Dalista otettua???? Meidän termiittikaksikko painelee semmoista jytää keskenään aina hereillä ollessaan, että on siinä naurussa pitelemistä:) Tasajalkaa singotaan ilmaan ja sitten taas piiloon, jolloin toinen tekee hyökkäyksen piilon takaa pilkottavaan häntään jne. Voisipa viikonlopun kunniaksi myös punnita tyypit pitkästä aikaa. En ole enää jaksanut niitä vaakalla istuttaa sen jälkeen, kun alkoivat syömään kiinteää päivittäin itse. Ens viikolla ajattelin tuikata ekat rokotukset kakruille. Nyt nuo naperot ovat jo 9vk!

Jes, meidän vauvat syö itse!

Vihdoin ja viimein tällä viikolla ipanat antoivat periksi ja alkoivat mättää purkkiruokaa kupista ihan itse. Muuhun eivät vielä koske, mutta tuokin on jo hyvä alku tämän väsytystaistelun jälkeen;) Vaavat täyttävät tänään jo käsittämättömät 8vk! Rekkarianomukset pitäisi muistaa laittaa menemään... Nimetkin on jo päätetty: Delbert ja Dasha:)

Hurjat painimatsit käydään joka päivä pentujen kesken ja Eppi-emo seurailee pentujensa touhua järkyttyneenä:) Epin ilmeet kertovat, ettei se kykene uskomaan, jotta nuo rasavillit otukset ovat sen omia pentuja;) Tänäänkin tyttö pomppi Epin päällä ja poika pelaili Epin hännällä...

Tiineys on vetänyt Jemman tosi kärttyiseksi. Se ei yhtään jaksaisi Epin pentuja. Jemma nukkuu paljon ja haluaa minun huomiotani, mutta muista kissoista se ei oikein välitä tällä hetkellä. Se kaveeraa lähinnä vain Lamjan kanssa. Eilen punnitsin Jemman ja 300g se on saanut jo painoa 3 viikkoa astutuksesta. Ihmettelin, kun se tuntui nostaessa normaalia painavammalta ja olihan se totta! Tuollaisessa ripakinttuprinsessassa huomaa pienenkin painon muutoksen, kun normaali paino on 2,8kg.

Eipä tänne sen kummempaa tällä kertaa.

Jemmalla loistaa jouluvalot hiukan myöhässä;)

Tissit siis on ihan punaiset ja astutuksesta 2,5vk aikaa!!!! JEE:) Hyvältä siis vaikuttais. Luultavasti ultraan sen ens viikolla lehmäultralla, tiedä sitten pystyykö sillä pentujen määrää yhtään arvioimaan, kun anturi on hiukan toisenlaista tutkimusta varten suunniteltu. Mutta yritetään.

Neiti on ollut kovin kärttyinen ja huomionhakuinen viime aikoina. Sitä vatuttaa edelleen Epin pennut! Mahtaa tyttö järkyttyä siinä vaiheessa, kun itse saattaa maailmaan samanlaisia pötkylöitä, joita on kauhistellut Epin hoitamana nyt:) Jemma ei kerta kaikkiaan voi ymmärtää, mistä ne pikkukissat on meille tulleet!

Ja mä odotan malttamattomana erään salukinartun astutusta pian tapahtuvaksi, sillä sieltä ois mulle pupsi varauksessa! Tästä aiheesta lisää, kun alkaa olla selvyyttä saadaanko narttu tiineeksi ja mitä sieltä syntyy...

Pennut pian 6vk ja ruoka EI maistu!

Eipä ole tällaisia pentuja meillä aiemmin ollut, jotka eivät tässäkään iässä vielä suostu syömään:( Varsinkin tyttö tarvitsisi kyllä jo kiinteää ruokaa, sillä kasvu tyrehtyy ilman sitä ja neiti on turhan luinen. Väkisin kun ruiskulla tyrkkää niin yli puolet tulee suusta ulos, kun itsepäisistä itsepäisin neiti ei suostu nielemäänkään, kun on NIIN pahaa. Olen kokeillut A/D:a, maidonkorviketta, jauhelihaa keltuaisen kanssa, kermaviilillä ja ilman, kanaa, toisenlaisia purkkiruokia, mutta kaikkien ruokien kanssa sama kohtalo. Alkaa olla aika turhauttavaa tämä homma. Jos jollakulla on antaa hyviä vinkkejä niin saapi mieluusti kertoa!

Jemma palasi eilen takaisin kotiin sulhasensa luota. Kovasti oli väsynyt tyttö:) Mennessäni hakemaan Jemmaa kollin luota, ne makasivat tyytyväisinä vierekkään nukkumassa! Mutta annapa olla, kun Jemma huomasi että minä olin tullut paikalle niin johan alkoi taasen pojan mättäminen!!! Ihme esiintymistä mulle... Näemmä siis oli todellakin oikea ratkaisu jättää Jemma sinne ilman minua. Lamja on haistellut Jemman peräpäätä ja Jemma on saanut sapiskaa isoäidiltään. Kyllähän nyt isoäiti tietää, mitä siellä reissulla on puuhattu;)

Yritän viikonloppuna saada otettua uusia kuvia kakaroista, vaikka tuntuu etteivät ne edes ole mihinkään suuntaan muuttuneet, kun kasvavat niin hitaasti syömättömyytensä takia... Energiaa niillä kummasti kuitenkin riittää riehumiseen. Kiipeilypuukin on jo pojan toimesta valloitettu. Kiipesi melkein ylösasti ja sitten tulikin itku, kun alas ei uskaltanutkaan tulla. Eppi-emo avuksi ja lopputuloksena pentu tipui Epin suusta ja kieri lattialle puolentoista metrin korkeudesta... Siinäpä siis syy, miksi Clamoris-pennut ovat vielä aikuisenakin ihan vinksahtaneita, kun jo pienenä tulevat korkeuksista pääedellä alas:)

JIHAA!

Juuri kuulin hyvä uutisia Vantaalta, jossa Jemma-neiti on kollin luona visiitillä: neiti on vihdoinkin suostunut pojan kanssa yhteistyöhön tänään aamuvarhaisella:) Eilen illalla kiikutin Jemman sinne. Näyttää siis sujuvan paremmin vieraassa paikassa Jemman astutus kuin kotosalla, jossa pirttihirmu pääsi oikein valloilleen omalla reviirillään omistajastaan vielä tukea saaden;)

Aivan mahtava homma, kovasti odotan kauniita ja mahtavaluonteisia penskoja tästä yhdistelmästä! Nyt peukut ja varpaat pystyyn, että ipanat saatiin alulle ja maaliskuussa n. 23. pv ne näkisivät päivänvalon:)

Kissankasvattajan arkea...

Viime yö menikin heräillessä tämän tästä. Pääasiallisena syynä oli Jemman kiiman alkaminen ja "kauniit" yölliset serenaadit. Sitten vaihtelun vuoksi Eppi roudasi taas pentujaan alakertaan ja kävin noutamassa häntäpörrössä olevan poitsun alhaalta ja estämässä Epin yrityksiä singota tytön kanssa portin yli makkaristani kohti alakertaa.

En tiedä, mikä ihmeen villitys Epillä on öisin kiikuttaa pennut alakertaan???? Ei ole kauhean mukavaa, kun matkan varrella on avoimet portaatkin. Ja tuollaisen reilun puolenkilon pentumötkäleen kuljettaminen ei mitenkään erityisen hyvin enää Epiltä suju.

Jemman kanssa suuntaamme huomenna kohti Vantaata kollin luokse ja toivon, että tällä kertaa syntyisi tulostakin eli Jemma ei vetelisi turpaan urosta vaan keksisi sen kanssa parempaa tekemistä;)

Epin ipanakset 4,5vk! klikkaa kuvia nähdäksesi ne kokonaisina!

Sisko ja sen veli ovat kehittyneet viimeisen viikon aikana huimaa vauhtia. Isot lapsukaiset osaavat käydä hiekkiksella pissalla ihan itse jo:) Tyttö kävi juomakupillakin harjoittelemassa. Sänkyyn osataan jo kiivetä ja siellä sisarukset viime yönkin Epin kera kanssani viettivät. Ainoa mikä ei onnistu, ei ollenkaan, on syöminen!! Nää kaverukset haluavat elää tissittelemällä ainiaan... Väkisin olen suoraan kitaan tuupannut ruokaa, mutta yhtä huono on menekki oli sitten kyseessä jauhelihamössö tai purkkiruoka. PAHAA, YÖK!

Tässä natiaisista muutama uusi kuvatus edelleen vanhalla kamerallani.