perjantai 28. elokuuta 2009

Nuri osaa käyttäytyä;)

Plakkarissa siis Nurilla BH-titteli Hämeenlinnasta 25.8.09!
Nuri suoriutui tottelevaisuudesta koulutustasonsa mukaisesti eli olen ihan tyytyväinen poitsuun. Teki sen, mitä osasi. Nyt ois edessä tiukkaa treeniä ja sitten alokasluokan jälkikokeeseen, mutta sitä ennen on beussien erkkari 5.9.09 Kirkkonummella, jonne Nurikin on ilmoitettu. Jos jätkä käyttäytyy fiksusti niin ois ideana käydä sen kanssa muutamassa muussakin näyttelyssä syksyn/talven aikana kokeilemassa noukkia niitä kahta puuttuvaa sertiä. Josko sille sen JK2 tuloksen saisi ja sitten MVA:ksi. Siinä ois meidän seuraavat tavoitteemme Nurin kanssa.
Orpan kanssa aloitettiin uusi aluevaltaus, verijälki ja poika oli oikein lahjakas ja innokas siinäkin lajissa (missäpä tuo monitoimiairis ei olisi!) Katsotaan aukenisiko meille vielä tänä syksynä koepaikka mejä-kokeessa tai jopa kahdessakin. Ovat kuulemma kovin täynnä... Vähän lisää treeniä niin vois mielellään käydä kokeessa testaamassa, että ollaanko oikeilla raiteilla:)

tiistai 11. elokuuta 2009

Apuva! Meillä on pornopäivät;)

Näyttelyn innoittamana Jemmakin pyöräytti heti sunnuntaina kotiuduttuamme kiiman päälle ja nyt täällä on kaksi joikhaavaa neitiä. Ei siinä vielä kaikki, tytöt vuorottelevat kollin roolista ja astuvat toisiansa vuoron perään. Ihan aidolta näyttää se touhu... jos ei tietäisi, että molemmat ovat naaraita! On täällä siis meillä muilla asukkailla kestämistä taas! Kastraatit Lamja ja Kitta ovat hermot piukalla, kun tytöt kiehnää ja tyrkyttää takamustaan ja kiljuvat minkä kitarisoistaan ääntä saavat irtoamaan. Kun jo sais tuon kollin pois nurkistaan niin rauhoittuisi tilanne, kun Eppi olisi astutettu ja Jemmakin toivottavasti lopettaisi tuon tiuhan juoksemisen, kun ei enää kollinhajut leijailisi kämpässä mun vaatteisiin tarttuneen hajun takia. Kasimirohan asustelee tuolla ulkorakennuksen koirahuoneessa, koska muuten täällä olisi sellainen korvia vihlova karjuminen käynnissä koko ajan, ettei täällä kykenisi enää asumaan. Ja koirahuoneessa ei haittaa, vaikka merkkailisikin. Tähän mennessä ei onneksi sellaista ole vielä tapahtunut, mutta sitten astutuksen aikaan tai jälkeen en menisi enää vannomaan.

Enää maanantaihin saakka töitä ja sitten ruhtinaallinen puolentoistaviikon kesäloma:) Pysyis vaan noi kelit...

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Näyttely-hulinaa

Viikko sitten sunnuntaina osallistuttiin Jemman ja Epin kanssa Helsingin Kaapelitehtaalla olevaan näyttelyyn. Eppi lähti hakemaan naimalupaa avoimesta luokasta ja sieltähän se irtosikin kera Epin ensimmäisen sertin. Jemma taasen pyydysteli viimeistä sertiään ja valmistuikin sitten hienosti championiksi! Pitääpä muistaakin täyttää ja postittaa valmistumisilmoitus...

Eilen kävimme Jemman ja Epin kanssa Tica-näyttelyssä Helsingin Viikissä. Päivä oli rankka, kun tytöt kävivät viidellä tuomarilla arvostelussa ja sen lisäksi oli vielä ylimääräinen female congress kehä sekä Jemma osallistui yhteen finaaliin viimeisessä ringissään. Jemma saikin sitten hienosti kolmannen sijan speciality ringin finaalissa:) Vaikka jo väsy painoikin siinä vaiheessa iltapäivää, tuomari sai Jemman rentoutumaan ja esiintyminen sujui hyvin. Kiitokset taitavalle tuomarille (Thomas Andersen), vaikkei hän tätä varmaan luekaan;) Eppi otti esiintymisen rennosti ja veteli omassa häkissään arvosteluiden välillä niin sikeästi unta kuulaan, ettei neitiä meinannut saada hereille:) Saatiinpa sitten nähdä Epinkin merkkaavan ensimmäisiä kertoja! Eppi taisi kovin ihastua viereisessä häkissä majailevaan komeaan itämaisherraan ja suihkauttelikin pariin otteeseen sulotuoksujaan poikien kiusaksi. Onneksi neiti ei jatkanut hoksaamaansa toimintaa yöpyessämme vanhemmillani viime yönä! Noh, siellä ei tosin majaillutkaan kuin kaksi kastraatti maatiaisnaarasta...

Tica-näyttelyyn osallistui myös Sailalla majailevista Epin pennuista kolme. Rölli, Kukka ja Virna. Todella suloisia tapauksia ja ihananluonteisia he olivat kaikki! Oli todella mahtava päästä näkemään ne vielä nyt niiden ollessa isompia. Virnalla on hauska sydännenä ja eriparisukat ...sekä Epin nariseva ääni! Kukka oli yhtä hurmaava kuin aina ja Röllistä jäi parhaiten mieleen sen lutunen luonne...

Näyttelyt on nyt sitten taas vähäksi aikaa näytelty. Ehkäpä vielä Jemman ja Epin kanssa johonkin Tica-näyttelyyn eksytään ja Epin kanssa olisi tarkoitus sitten suunnitellun pentueen jälkeen käydä hakemassa vielä ne pari sertiä champion-arvoa varten, jos vaan kaikki sujuu suunnitelmien mukaan...

Odotellaan siis seuraavaa Epin kiimaa, josta toivomme ipanoita saavamme ja sitten niiden kanssa seuraavaksi näytelmään, kun ikää on tarpeeksi ja sopiva näyttely käsissä.