lauantai 26. joulukuuta 2009
Epin pennut huimat 2 viikkoa! KLIKKAA KUVIA NIIN NÄET NE KOKONAISINA!
Sisko ja sen veli kasvavat hyvin ja alkavat vähitellen havainnoida jo ympäristöään sekä ovat löytäneet omat varpaansa ;) Toissapäivänä poitsu räpiköi pesästä ulos luokseni, mutta huolestunut Eppi-emo hinasi vauvansa takaisin pesään kera saarnan, ettei noin pieni mies voi pesästä poistua, kun ei edes jaloillaan vielä pysy:)
Yllättäen ipanat ovat vaihtaneet osia ja tällä hetkellä tyttö tuntuu olevan kehityksessä pari päivää poikaa jäljessä. Neiti koki turvallisimmaksi kurkistella vain emon takaa tätä outoa päänsä jatkuvasti pesään tunkevaa kasvattajaa, mutta tänään jo tyttökin rohkaistui ja tuli lähemmäs ihmettelemään minua. Neiti on edelleen hyvin kovaääninen tapaus, mutta enää ei Eppikään jaksa kovin huolestua tytön palosireenihuudosta punnitustilanteessa kuten alussa, jolloin se säntäsi huolestuneena repimään pentua takaisin pesään, kun kehtasin sillä tavalla kiduttaa hänen pentuaan!
Neidillä tuntuu olevan myös taipumus kiivetä mahdollisimman korkealle. Jo vuorokauden iässä se kiipesi pitkin pyyheliinaa kohti kopan reunaa etsiessään emoaan, joka oli sillä hetkellä leikkauspöydällä, jotta saatiin poitsukin pihalle. Ja tuo sama korkealle kurottaminen tuntuu jatkuvan edelleen;) Saa nähdä, kehkeytyykö tytöstä samanlainen taituri kuin Jemmasta, joka kiikkuu ovien päällä ja ainoana kissana kiipeää kaikenmoisten hyllyjen ja kaappien päälle...
Tässä pari uutta räppäsyä pennuista. Laatu ei päätä huimaa, kun valo on todella heikko makkarissani ja tuolla pesässä sitten on TOSI hämärää. Sinne kun sitten yrittää valoa suunnata niin tulee kuvista epäselviä heijastuneita. Jospa ipanoiden kasvaessa saisin sitten paremmassa valossa niistä uudella kamerallani kunnollisia kuvia.
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
Vauvat kasvaa kohisten:)
Alan pikkuhiljaa uskoa hyvään onneeni edes sen suhteen, että simsku on edelleen palliton tapaus;)! Huoh, mikä helpotus, että on tyttö!
Epin kasvattajan avustuksella tuli myös selko tuon itämaisen väriin. Minun tosi tosi vaalea ja punertava omituinen suklaa, jossa ei edes kuvio erotu, onkin lila:)))))) Mun eka lilapentuni! Kiitos Senja ja Jane avustanne:)
Vauvoille ja Epille kuuluu hyvää. Maitobaarissa ei ole ruuhkaa ja hörppyä pääsee ottamaan aina, kun haluaa. Tyypit kasvavat hyvin tasatahtiin. Painoa 174g ja 175g tänä aamuna.
Kiljuva simskuhamsteri ja lila maamyyrä:)
Epin kasvattajan avustuksella tuli myös selko tuon itämaisen väriin. Minun tosi tosi vaalea ja punertava omituinen suklaa, jossa ei edes kuvio erotu, onkin lila:)))))) Mun eka lilapentuni! Kiitos Senja ja Jane avustanne:)
Vauvoille ja Epille kuuluu hyvää. Maitobaarissa ei ole ruuhkaa ja hörppyä pääsee ottamaan aina, kun haluaa. Tyypit kasvavat hyvin tasatahtiin. Painoa 174g ja 175g tänä aamuna.
Kiljuva simskuhamsteri ja lila maamyyrä:)
maanantai 14. joulukuuta 2009
Kasimiro liittyi eilen illalla kastraattikerhoon!
Eipä jäänyt paljon vaihtoehtoja, koska sen verran tuolla tuoreella isukilla hormoonit hyrräsivät eikä mikään hoito mieltä rauhoittanut. Poika on nyt siis palliton ja asustelee meillä sen aikaa, että on rauhoittunut ja muuttaa sitten omaan kotiinsa vihdoinkin pysyvästi. Poitsu saa jäädä vielä jokisikin aikaa virallisesti minun nimiini, josko sen kiikuttaisin pariin näyttelyyn kokeilemaan, että joko näyttelykäytös onnistuisi ilman palleja;) Ihana mies tuo on ja harmittaa että se sai aikaan vain kaksi jälkeläistä. Varsinkin, jos tuo simskukin päättää vielä olla uros:( Eli edelleen arvon sismkun sukupuolta ja pelkään sen kasvattavan kivespussit. Nyt on fifty-fifty mun arvioni sukupuolesta... Voipi siis vielä olla, että molemmat ovat uroksia. Sitten kyllä oikeasti harmittaisi, että en olisi Epistä enkä Kasista kummastakaan saanut aikaiseksi jalostusnaarasta. Kummatkin kun nimenomaan jalostuskäyttöä silmällä pitäen olen pitänyt ja suunnitelma oli selvä jo niiden ollessa pikkupentuja. Noh, elämä on!
Tuossa ne autuaan tietämättöminä kehräilevät, toinen vieressäni sohvalla (Kasi) ja toinen onnesta ymmyrkäisenä vauvojensa kanssa pesässä (Eppi)... Ihaniahan ne kaikesta huolimatta ovat:) Ja pikkuitämaisvauvoja suloisempaa ei voi ollakaan!
Tuossa ne autuaan tietämättöminä kehräilevät, toinen vieressäni sohvalla (Kasi) ja toinen onnesta ymmyrkäisenä vauvojensa kanssa pesässä (Eppi)... Ihaniahan ne kaikesta huolimatta ovat:) Ja pikkuitämaisvauvoja suloisempaa ei voi ollakaan!
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
Perheonnea:)
lauantai 12. joulukuuta 2009
Eppi, kohduton, mutta onnellinen, kahden vauvan äiti!
Eppi pullautti terhakan simskuipanan ja sitten jätti minut odottelemaan ja pähkäilemään eri vaihtoehtojen välillä 24 tunniksi. Näiden pitkien tuntien aikana päädyin sektioon, jotta en menettäisi masussa olevia vauvoja liiallisen odottelun vuoksi. Masusta löytyi YKSI reipas itämais-natiainen. Eli painoa voi saada lisättyä kilon verran ihan syömällä runsaasti ja kaksikin ipanaa saa pidettyä masussa sellaisia pippaloita, että menisi monestakin pennusta liikkeittensä perusteella ;)
Koska kyseessä oli Epin toinen sektio, lähti kohtu samalla, vaikka vähän tiukkaa itselle tekikin, kun olin suunnitellut Epille vielä toista pentuetta myöhemmin omiin nimiini...
Onnellinen olen kuitenkin nyt siitä, että molemmat ipanat selvisivät hyvin ja Eppi-emokin toipui leikkauksesta pikaisesti. Toki leikkaushaavaa pitää seurata, ettei tulehdu.
Näillä näkymin simsku olisi naaras?? ja jää omaan kasvatukseen (sijoituskoti) ja itämainen lilatikettiuros, joka etsii kotia.
Isukki, Kasimiro, taitaa päästä myös killuttimistaan ihan lähipäivinä, sillä Suprelorin ei tällä hormoonihyrrällä näytä toimivan. Olemme jo 6vk odotelleet vaikutusta, mutta edelleen on kovaa kollin karjumista havaittavissa, kun sen ottaa tänne sisälle muiden kissojen sekaan:(
Koska kyseessä oli Epin toinen sektio, lähti kohtu samalla, vaikka vähän tiukkaa itselle tekikin, kun olin suunnitellut Epille vielä toista pentuetta myöhemmin omiin nimiini...
Onnellinen olen kuitenkin nyt siitä, että molemmat ipanat selvisivät hyvin ja Eppi-emokin toipui leikkauksesta pikaisesti. Toki leikkaushaavaa pitää seurata, ettei tulehdu.
Näillä näkymin simsku olisi naaras?? ja jää omaan kasvatukseen (sijoituskoti) ja itämainen lilatikettiuros, joka etsii kotia.
Isukki, Kasimiro, taitaa päästä myös killuttimistaan ihan lähipäivinä, sillä Suprelorin ei tällä hormoonihyrrällä näytä toimivan. Olemme jo 6vk odotelleet vaikutusta, mutta edelleen on kovaa kollin karjumista havaittavissa, kun sen ottaa tänne sisälle muiden kissojen sekaan:(
torstai 10. joulukuuta 2009
Eppi vielä yhes koos
Eppi on vielä yhes koos, mutta pesä ja kaikki oheisrekvisiitta on valmiina odottamassa h-hetkeä.
Toivomme siis parasta, että Eppi vauvoineen selviäisi tulevasta urakasta turvallisesti. Aina nää synnytykset pistää jännittämään...
Minä olen nyt 2 viikon "äitiyslomalla". Paljon ois kaikenlaista puuhaa Epin synnytyksen lisäksi, tekemättömiä kirjanpitohommia töihin liittyen jne. Pyykinpesukonekin sanoi itsensä irti ja pentujen takia kun sitä pyykkiä riittää... Pitäis uusi kone saada hommattua. Lisäksi olen ensimmäisen kunnollisen kameran onnellinen omistaja;) MUTTA sitä pitäisi opetella ensin käyttämäänkin... Sitten ois toiveissa saada laadukkaita kuvia kotisivuille ipanoista ja muustakin poppoostani. Lisäksi olisi projektina odottamassa antennin kasaus ja ulkoseinään kiinnitys, jotta saisin vihdoinkin sen nopeamman nettiyhteyden toimimaan täällä peltojen keskellä.
Tekeminen siis ei tule kyllä loppumaan kesken, vaikka lomalla olenkin!
p.s. Olen alustavasti varannut salukinarttupennun. Tätä tulevaa neitiä ei tosin ole edes alulle pantu vielä. Mutta niin kovasti odotan, että mulla ensi kesänä olisi oma tuulenlailla kiitävä vinttarinalku, jota sitten myöhemmin pääsisi treenaamaan juoksukokeita varten.
Toivomme siis parasta, että Eppi vauvoineen selviäisi tulevasta urakasta turvallisesti. Aina nää synnytykset pistää jännittämään...
Minä olen nyt 2 viikon "äitiyslomalla". Paljon ois kaikenlaista puuhaa Epin synnytyksen lisäksi, tekemättömiä kirjanpitohommia töihin liittyen jne. Pyykinpesukonekin sanoi itsensä irti ja pentujen takia kun sitä pyykkiä riittää... Pitäis uusi kone saada hommattua. Lisäksi olen ensimmäisen kunnollisen kameran onnellinen omistaja;) MUTTA sitä pitäisi opetella ensin käyttämäänkin... Sitten ois toiveissa saada laadukkaita kuvia kotisivuille ipanoista ja muustakin poppoostani. Lisäksi olisi projektina odottamassa antennin kasaus ja ulkoseinään kiinnitys, jotta saisin vihdoinkin sen nopeamman nettiyhteyden toimimaan täällä peltojen keskellä.
Tekeminen siis ei tule kyllä loppumaan kesken, vaikka lomalla olenkin!
p.s. Olen alustavasti varannut salukinarttupennun. Tätä tulevaa neitiä ei tosin ole edes alulle pantu vielä. Mutta niin kovasti odotan, että mulla ensi kesänä olisi oma tuulenlailla kiitävä vinttarinalku, jota sitten myöhemmin pääsisi treenaamaan juoksukokeita varten.
perjantai 27. marraskuuta 2009
Eppi ja Jemma
Epin vatsa kasvaa ja masuvauvojen liikkeet tuntuvat jo pontevina potkuina:) Katsotaan kuinka pieleen menee tämänhetkinen arvioni 4 pennusta... Eli mikään megamasu ei ole, aikalailla samaa luokkaa kuin Epin ensimmäisessä tiineydessä, jolloin se kantoi 4 ipanaa.
Jemma-prinsessaa yritettiin astuttaa ensimmäistä kertaa tällä viikolla, paino sanalla YRITETTIIN... Jemma toivotti miehensä huis hiiteen ja yritti päästä pois huoneesta ovenkahvaan hyppimällä, mutta ovi oli lukossa Jemman tuntien. Metriä lähempänä toisistaan en pariskuntaa tuon parin vuorokauden aikana nähnyt missään vaiheessa, joten en kauheasti jaksa toivoa Jemman tiineyttä:( Seuraavasta kiimasta sitten uusi yritys kollin luona. Jos tuo pirttihirmu olisi hiukan rauhallisempi vieraassa ympäristössä ja kollin taasen rohkeampi omalla reviirillään.
Mun pikkuneitini haluaa ilmeisesti jäädä mulle ikivauvaksi!;)
Nyt tarttee mennä koisimaan, kun huomenna on aikainen herätys, jotta saan kämpän valmiiksi pikkujoulukemuja varten. Jee, kivaa, talo täyteen kavereita ja hyvää ruokaa, juomaa sekä saunomista ja muuta mukavaa:)
Jemma-prinsessaa yritettiin astuttaa ensimmäistä kertaa tällä viikolla, paino sanalla YRITETTIIN... Jemma toivotti miehensä huis hiiteen ja yritti päästä pois huoneesta ovenkahvaan hyppimällä, mutta ovi oli lukossa Jemman tuntien. Metriä lähempänä toisistaan en pariskuntaa tuon parin vuorokauden aikana nähnyt missään vaiheessa, joten en kauheasti jaksa toivoa Jemman tiineyttä:( Seuraavasta kiimasta sitten uusi yritys kollin luona. Jos tuo pirttihirmu olisi hiukan rauhallisempi vieraassa ympäristössä ja kollin taasen rohkeampi omalla reviirillään.
Mun pikkuneitini haluaa ilmeisesti jäädä mulle ikivauvaksi!;)
Nyt tarttee mennä koisimaan, kun huomenna on aikainen herätys, jotta saan kämpän valmiiksi pikkujoulukemuja varten. Jee, kivaa, talo täyteen kavereita ja hyvää ruokaa, juomaa sekä saunomista ja muuta mukavaa:)
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Jemma...
Sattumien summana Jemman sulhanen on muuttunut jälleen kerran. Nyt odotellaan seuraavaa kiimaa, josta olisi tarkoitus tyttö astuttaa ruskeatäplikkäällä itämaisella, joka hurmasi minut ensi silmäyksellä sekä luonteellaan että ulkonäöllään. Tarkempia tietoja, kun astutus on ajankohtaisempi asia.
tiistai 27. lokakuuta 2009
Jee Eppi on tiine!
Vielä äskeisestä Epin masun palpaatiolöydöksestä hurmioituneena tätä kirjoittelen;)
Epin nisät ovat viime päivinä näyttäneet jo sen verran lupaavilta, että päätin testata, tuntuuko masussa asukkeja ja todentotta löytyihän niitä! Tarkkaa määrää en saanut selville, koska en viitsinyt kiusata mammaa liikaa, mutta kyllä siellä useampi on. Pääasia kuitenkin, että tiinehtyminen onnistui vihdoinkin.
Voi tätä onnea ja tuskallista odotusta;) Laskettuaika on n. 11.12.2009. Peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki sujuisi hyvin!!!!
Epin nisät ovat viime päivinä näyttäneet jo sen verran lupaavilta, että päätin testata, tuntuuko masussa asukkeja ja todentotta löytyihän niitä! Tarkkaa määrää en saanut selville, koska en viitsinyt kiusata mammaa liikaa, mutta kyllä siellä useampi on. Pääasia kuitenkin, että tiinehtyminen onnistui vihdoinkin.
Voi tätä onnea ja tuskallista odotusta;) Laskettuaika on n. 11.12.2009. Peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki sujuisi hyvin!!!!
tiistai 22. syyskuuta 2009
Nurille JK 1
Osallistuttiin Nurin kanssa 19.9.2009 ensimmäiseen jälkikokeeseemme Kuusjoella. Nuri pelasi mukavasti ja saatiin ykköstulos ja voitto kotiin:) Yhteispistemääränä 276, tottis 83p ja esineet 29p, jälki 164p.
Eppi jäi ekasta astutuksesta tyhjäksi, yritämme siis uudestaan. Kasimiron saama Tardak varmaankin vielä vaikuttaa... Saapi nähdä, kumpi tytöistä nyt sitten loppupeleissä on ensiksi tiineenä, Jemma vai Eppi. Jemmalla kun on nykyään lähes jatkuvat kiimat... Pitää varmaankin aikaistaa sen astutussuunnitelmaa. Jospa sitten pidän "äitiyslomaa" pentujen synnyttyä;) Siinähän olisi hyvä syy pitää kunnon talviloma!
Eppi jäi ekasta astutuksesta tyhjäksi, yritämme siis uudestaan. Kasimiron saama Tardak varmaankin vielä vaikuttaa... Saapi nähdä, kumpi tytöistä nyt sitten loppupeleissä on ensiksi tiineenä, Jemma vai Eppi. Jemmalla kun on nykyään lähes jatkuvat kiimat... Pitää varmaankin aikaistaa sen astutussuunnitelmaa. Jospa sitten pidän "äitiyslomaa" pentujen synnyttyä;) Siinähän olisi hyvä syy pitää kunnon talviloma!
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Nuri beussien erkkarissa eilen
Nuri osallistui beussien erikoisnäyttelyyn Kirkkonummella ja sai erin kera mukavan arvostelun. Jäppinen osasi myös käyttäytyä hyvin tuomarin kopeloinnin ja hampaiden katsomisen ajan. Jospa siis suuntaamme muutamaan muuhunkin näyttelyyn vielä tulevaisuudessa. Tosin nyt ykkösenä ovat tämän syksyn jälkikokeet...
tiistai 1. syyskuuta 2009
Eppi astutettu Casimirolla
Pariskunta rrrakastui tulisesti toisiinsa ja seuraavat 3vk sitten jännäilläänkin, tuottiko heidän touhunsa tulosta pikkupentujen muodossa;) Poika saa oleilla vielä seuraavat 3vk meillä, jotta tiineys ensin varmistuu ja sitten siirtyä huoltojoukkojensa luokse takaisin Vantaalle.
Jos ipanoita on saatu alulle, niiden pitäisi maailmaan putkahtaa n. 3.11.2009!
Jos ipanoita on saatu alulle, niiden pitäisi maailmaan putkahtaa n. 3.11.2009!
perjantai 28. elokuuta 2009
Nuri osaa käyttäytyä;)
Plakkarissa siis Nurilla BH-titteli Hämeenlinnasta 25.8.09!
Nuri suoriutui tottelevaisuudesta koulutustasonsa mukaisesti eli olen ihan tyytyväinen poitsuun. Teki sen, mitä osasi. Nyt ois edessä tiukkaa treeniä ja sitten alokasluokan jälkikokeeseen, mutta sitä ennen on beussien erkkari 5.9.09 Kirkkonummella, jonne Nurikin on ilmoitettu. Jos jätkä käyttäytyy fiksusti niin ois ideana käydä sen kanssa muutamassa muussakin näyttelyssä syksyn/talven aikana kokeilemassa noukkia niitä kahta puuttuvaa sertiä. Josko sille sen JK2 tuloksen saisi ja sitten MVA:ksi. Siinä ois meidän seuraavat tavoitteemme Nurin kanssa.
Orpan kanssa aloitettiin uusi aluevaltaus, verijälki ja poika oli oikein lahjakas ja innokas siinäkin lajissa (missäpä tuo monitoimiairis ei olisi!) Katsotaan aukenisiko meille vielä tänä syksynä koepaikka mejä-kokeessa tai jopa kahdessakin. Ovat kuulemma kovin täynnä... Vähän lisää treeniä niin vois mielellään käydä kokeessa testaamassa, että ollaanko oikeilla raiteilla:)
Nuri suoriutui tottelevaisuudesta koulutustasonsa mukaisesti eli olen ihan tyytyväinen poitsuun. Teki sen, mitä osasi. Nyt ois edessä tiukkaa treeniä ja sitten alokasluokan jälkikokeeseen, mutta sitä ennen on beussien erkkari 5.9.09 Kirkkonummella, jonne Nurikin on ilmoitettu. Jos jätkä käyttäytyy fiksusti niin ois ideana käydä sen kanssa muutamassa muussakin näyttelyssä syksyn/talven aikana kokeilemassa noukkia niitä kahta puuttuvaa sertiä. Josko sille sen JK2 tuloksen saisi ja sitten MVA:ksi. Siinä ois meidän seuraavat tavoitteemme Nurin kanssa.
Orpan kanssa aloitettiin uusi aluevaltaus, verijälki ja poika oli oikein lahjakas ja innokas siinäkin lajissa (missäpä tuo monitoimiairis ei olisi!) Katsotaan aukenisiko meille vielä tänä syksynä koepaikka mejä-kokeessa tai jopa kahdessakin. Ovat kuulemma kovin täynnä... Vähän lisää treeniä niin vois mielellään käydä kokeessa testaamassa, että ollaanko oikeilla raiteilla:)
tiistai 11. elokuuta 2009
Apuva! Meillä on pornopäivät;)
Näyttelyn innoittamana Jemmakin pyöräytti heti sunnuntaina kotiuduttuamme kiiman päälle ja nyt täällä on kaksi joikhaavaa neitiä. Ei siinä vielä kaikki, tytöt vuorottelevat kollin roolista ja astuvat toisiansa vuoron perään. Ihan aidolta näyttää se touhu... jos ei tietäisi, että molemmat ovat naaraita! On täällä siis meillä muilla asukkailla kestämistä taas! Kastraatit Lamja ja Kitta ovat hermot piukalla, kun tytöt kiehnää ja tyrkyttää takamustaan ja kiljuvat minkä kitarisoistaan ääntä saavat irtoamaan. Kun jo sais tuon kollin pois nurkistaan niin rauhoittuisi tilanne, kun Eppi olisi astutettu ja Jemmakin toivottavasti lopettaisi tuon tiuhan juoksemisen, kun ei enää kollinhajut leijailisi kämpässä mun vaatteisiin tarttuneen hajun takia. Kasimirohan asustelee tuolla ulkorakennuksen koirahuoneessa, koska muuten täällä olisi sellainen korvia vihlova karjuminen käynnissä koko ajan, ettei täällä kykenisi enää asumaan. Ja koirahuoneessa ei haittaa, vaikka merkkailisikin. Tähän mennessä ei onneksi sellaista ole vielä tapahtunut, mutta sitten astutuksen aikaan tai jälkeen en menisi enää vannomaan.
Enää maanantaihin saakka töitä ja sitten ruhtinaallinen puolentoistaviikon kesäloma:) Pysyis vaan noi kelit...
Enää maanantaihin saakka töitä ja sitten ruhtinaallinen puolentoistaviikon kesäloma:) Pysyis vaan noi kelit...
sunnuntai 9. elokuuta 2009
Näyttely-hulinaa
Viikko sitten sunnuntaina osallistuttiin Jemman ja Epin kanssa Helsingin Kaapelitehtaalla olevaan näyttelyyn. Eppi lähti hakemaan naimalupaa avoimesta luokasta ja sieltähän se irtosikin kera Epin ensimmäisen sertin. Jemma taasen pyydysteli viimeistä sertiään ja valmistuikin sitten hienosti championiksi! Pitääpä muistaakin täyttää ja postittaa valmistumisilmoitus...
Eilen kävimme Jemman ja Epin kanssa Tica-näyttelyssä Helsingin Viikissä. Päivä oli rankka, kun tytöt kävivät viidellä tuomarilla arvostelussa ja sen lisäksi oli vielä ylimääräinen female congress kehä sekä Jemma osallistui yhteen finaaliin viimeisessä ringissään. Jemma saikin sitten hienosti kolmannen sijan speciality ringin finaalissa:) Vaikka jo väsy painoikin siinä vaiheessa iltapäivää, tuomari sai Jemman rentoutumaan ja esiintyminen sujui hyvin. Kiitokset taitavalle tuomarille (Thomas Andersen), vaikkei hän tätä varmaan luekaan;) Eppi otti esiintymisen rennosti ja veteli omassa häkissään arvosteluiden välillä niin sikeästi unta kuulaan, ettei neitiä meinannut saada hereille:) Saatiinpa sitten nähdä Epinkin merkkaavan ensimmäisiä kertoja! Eppi taisi kovin ihastua viereisessä häkissä majailevaan komeaan itämaisherraan ja suihkauttelikin pariin otteeseen sulotuoksujaan poikien kiusaksi. Onneksi neiti ei jatkanut hoksaamaansa toimintaa yöpyessämme vanhemmillani viime yönä! Noh, siellä ei tosin majaillutkaan kuin kaksi kastraatti maatiaisnaarasta...
Tica-näyttelyyn osallistui myös Sailalla majailevista Epin pennuista kolme. Rölli, Kukka ja Virna. Todella suloisia tapauksia ja ihananluonteisia he olivat kaikki! Oli todella mahtava päästä näkemään ne vielä nyt niiden ollessa isompia. Virnalla on hauska sydännenä ja eriparisukat ...sekä Epin nariseva ääni! Kukka oli yhtä hurmaava kuin aina ja Röllistä jäi parhaiten mieleen sen lutunen luonne...
Näyttelyt on nyt sitten taas vähäksi aikaa näytelty. Ehkäpä vielä Jemman ja Epin kanssa johonkin Tica-näyttelyyn eksytään ja Epin kanssa olisi tarkoitus sitten suunnitellun pentueen jälkeen käydä hakemassa vielä ne pari sertiä champion-arvoa varten, jos vaan kaikki sujuu suunnitelmien mukaan...
Odotellaan siis seuraavaa Epin kiimaa, josta toivomme ipanoita saavamme ja sitten niiden kanssa seuraavaksi näytelmään, kun ikää on tarpeeksi ja sopiva näyttely käsissä.
Eilen kävimme Jemman ja Epin kanssa Tica-näyttelyssä Helsingin Viikissä. Päivä oli rankka, kun tytöt kävivät viidellä tuomarilla arvostelussa ja sen lisäksi oli vielä ylimääräinen female congress kehä sekä Jemma osallistui yhteen finaaliin viimeisessä ringissään. Jemma saikin sitten hienosti kolmannen sijan speciality ringin finaalissa:) Vaikka jo väsy painoikin siinä vaiheessa iltapäivää, tuomari sai Jemman rentoutumaan ja esiintyminen sujui hyvin. Kiitokset taitavalle tuomarille (Thomas Andersen), vaikkei hän tätä varmaan luekaan;) Eppi otti esiintymisen rennosti ja veteli omassa häkissään arvosteluiden välillä niin sikeästi unta kuulaan, ettei neitiä meinannut saada hereille:) Saatiinpa sitten nähdä Epinkin merkkaavan ensimmäisiä kertoja! Eppi taisi kovin ihastua viereisessä häkissä majailevaan komeaan itämaisherraan ja suihkauttelikin pariin otteeseen sulotuoksujaan poikien kiusaksi. Onneksi neiti ei jatkanut hoksaamaansa toimintaa yöpyessämme vanhemmillani viime yönä! Noh, siellä ei tosin majaillutkaan kuin kaksi kastraatti maatiaisnaarasta...
Tica-näyttelyyn osallistui myös Sailalla majailevista Epin pennuista kolme. Rölli, Kukka ja Virna. Todella suloisia tapauksia ja ihananluonteisia he olivat kaikki! Oli todella mahtava päästä näkemään ne vielä nyt niiden ollessa isompia. Virnalla on hauska sydännenä ja eriparisukat ...sekä Epin nariseva ääni! Kukka oli yhtä hurmaava kuin aina ja Röllistä jäi parhaiten mieleen sen lutunen luonne...
Näyttelyt on nyt sitten taas vähäksi aikaa näytelty. Ehkäpä vielä Jemman ja Epin kanssa johonkin Tica-näyttelyyn eksytään ja Epin kanssa olisi tarkoitus sitten suunnitellun pentueen jälkeen käydä hakemassa vielä ne pari sertiä champion-arvoa varten, jos vaan kaikki sujuu suunnitelmien mukaan...
Odotellaan siis seuraavaa Epin kiimaa, josta toivomme ipanoita saavamme ja sitten niiden kanssa seuraavaksi näytelmään, kun ikää on tarpeeksi ja sopiva näyttely käsissä.
perjantai 3. heinäkuuta 2009
Miisa vaihtuu Kasimiroon...
Miisa on ollut omistajansa kesälomareissun ajan minulla hoidossa ja sunnuntaina vien tytön takaisin kotiinsa Forssaan. Tilalle tulee jo huomenna Kasimiro omistajansa työmatkan takia hoitoon;) Kasimiro on myöskin keksinyt olevansa ISO mies, jonka tulee satunnaisesti jättää haiseva merkkinsä reviirilleen:( Suomeksi sanottuna se on siis KUSSUT sisälle muutaman kerran ja ymmärrettävistä syistä lapseperheessä se ei ole kovin suotava tapa. Poika tulee siis meille karanteenihoitoon. Katsotaan sopeutuisiko Kitta tai Lamja sille kaveriksi eristyshuoneeseensa ettei se joutuisi vallan yksin olemaan.
Jemma ja Eppi on ilmoitettu sekä Surokin että Tican näyttelyyn elokuun alussa peräkkäisinä viikonloppuina. Tosin Eppi astutetaan Kasimirolla heti, kun sillä on vaan ensimmäinen kiima 2.8 olevan Surokin näyttelyn jälkeen, josta sille haetaan näyttelytulos=lupa toiseen astutukseen. Eli Tican näyttely jätetään tarvittaessa väliin mikäli Eppi on sitä ennen jo ehditty astuttaa.
Toivomme siis Epille ja Kasimirolle suloisia vaaveja loka-marraskuulle mikäli Epillä kiimat jatkuvat säännöllisesti ja astutus saadaan suoritettua! Ainakin tähän mennessä se on kiimaillut jo kaksi kertaa pentujensa luota palattua takaisin...
Työkiireiden takia on valokuvat edelleen kamerassa, jotka otin uudesta talostamme ja sen pihapiiristä.
Jemma ja Eppi on ilmoitettu sekä Surokin että Tican näyttelyyn elokuun alussa peräkkäisinä viikonloppuina. Tosin Eppi astutetaan Kasimirolla heti, kun sillä on vaan ensimmäinen kiima 2.8 olevan Surokin näyttelyn jälkeen, josta sille haetaan näyttelytulos=lupa toiseen astutukseen. Eli Tican näyttely jätetään tarvittaessa väliin mikäli Eppi on sitä ennen jo ehditty astuttaa.
Toivomme siis Epille ja Kasimirolle suloisia vaaveja loka-marraskuulle mikäli Epillä kiimat jatkuvat säännöllisesti ja astutus saadaan suoritettua! Ainakin tähän mennessä se on kiimaillut jo kaksi kertaa pentujensa luota palattua takaisin...
Työkiireiden takia on valokuvat edelleen kamerassa, jotka otin uudesta talostamme ja sen pihapiiristä.
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
Uusi koti:)
Perjantai yönä saavuimme kissojen ja koirien kanssa klo 01 uuteen kotiimme kaiken kaaoksen keskelle, kun 30 muuttolaatikkoa oli tyhjennetty kiireessä lattioille, jotta muuttoauto sai ne paluukeikalle heti mukaansa. Ensimmäinen yö oli aika levoton, kun kissat innoissaan painelivat alakerrasta yläkertaan palatakseen takaisin alas jne. ja koiratkin vaelsivat hermostuneina vieraassa paikassa. Nyt alamme olla jo kotiintuneita ja edellisyön sainkin nukkua jo aivan rauhassa kissojen köllötellessä tapansa mukaan vieressäni ja koiratkin asettuivat tyytyväisinä omaan huoneeseensa, jonne olivat saaneet petinsä.
Tullessamme asunto oli täynnä kärpäsiä, mutta tänään niitä on ollut enää muutama hassu. Kissat saivat mieleisiä virikkeitä kera kärpäsjahdin:) Jemma kunnostautui aivan tosissaan ja nyt hän onkin The Suuri Kärpästentappaja! Aluksi Jemma läpsäytti varovaisesti pehmoisella tassulla kärpäsiä kuin varoakseen satuttamasta niitä, mutta parin päivän aikana Jemma on löytänyt oman sisäisen saalistajansa ja kärpäset menettävät henkikultansa hyvin äkäseen Jemman käsittelyssä;)
Jopa Lamja ja Kitta, kastraatti pullukkamme ovat painelleet uudessa talossa kuin pahaiset kakarat! Jos puhti säilyy niin kenties nuo pullukat saavat vielä linjansa takaisin.Koirat ovat viettäneet aikaa pihalla tuntitolkulla hyvin mielissään, joskin keli olisi voinut olla mieleisempi tänään. Hurja tuuli on puhaltanut täällä peltojen keskellä eikä lämpöasteitakaan tainnut kovin paljoa olla. Kurjaa keliä ovat luvanneet koko ensi viikolla ja se on kyllä tosi harmi, kun nyt olisi mahdollisuus auringosta nauttia omalla ihanalla pihalla puuhastellen. Toivottavasti myös lämpöä saataisiin lähitulevaisuudessa!
Jemma ja Eppi ovat jälleen ystäviä, Lamja vielä kiukuttelee. Miisa on toistaiseksi erityksessä makkarissani ja kissat saavat ensin totutella toistensa hajuun ja minä hommata toisen Feliway-haihduttimen yläkertaan, kun en hoksannut ostaa kuin tänne alas yhden.
Ihan lääpällään ollaan uuteen ihanaan kotiimme siis koko jengi!! Supersuuret kiitokset talomme vuokraemännälle tästä mahdollisuudesta asua täällä!! Ei me täältä hevillä pois lähdetä;)
Kovasti olisi jo kaikenmoisia suunnitelmia miten pienellä nikkaroinnilla saisi kissoille tarhan ja salukille koirahuoneesta luukulla ulkotarhaan pääsyn ja Nurille ja Orpalle omat tarhat lämmitettyine koppeineen sekä Keikolle oman sopen olohuoneeseen...
Katsotaan liittyykö laumaamme kauan odotettu salukineitokainen vielä tänä kesänä;) Yksi pikkutyttö olisi kiikarissa ja kävin jo kerran siellä tutustelemassa häneen sekä lähisukulaisiinsa. Tyttö vaan oli koko päivän riekkunut pihalla ja oli suurimman osan visiitistäni untenmailla, joten käyn uuden visiitin parempaan ajankohtaan, niin näkee sen todellisen luonteen tytöstä. Kovin lupaavalta ja mielenkiintoiselta tapaukselta hän vaikutti! Täältä kun ei ole paha matka Turun vinttariradalle treeneihinkään...
Tullessamme asunto oli täynnä kärpäsiä, mutta tänään niitä on ollut enää muutama hassu. Kissat saivat mieleisiä virikkeitä kera kärpäsjahdin:) Jemma kunnostautui aivan tosissaan ja nyt hän onkin The Suuri Kärpästentappaja! Aluksi Jemma läpsäytti varovaisesti pehmoisella tassulla kärpäsiä kuin varoakseen satuttamasta niitä, mutta parin päivän aikana Jemma on löytänyt oman sisäisen saalistajansa ja kärpäset menettävät henkikultansa hyvin äkäseen Jemman käsittelyssä;)
Jopa Lamja ja Kitta, kastraatti pullukkamme ovat painelleet uudessa talossa kuin pahaiset kakarat! Jos puhti säilyy niin kenties nuo pullukat saavat vielä linjansa takaisin.Koirat ovat viettäneet aikaa pihalla tuntitolkulla hyvin mielissään, joskin keli olisi voinut olla mieleisempi tänään. Hurja tuuli on puhaltanut täällä peltojen keskellä eikä lämpöasteitakaan tainnut kovin paljoa olla. Kurjaa keliä ovat luvanneet koko ensi viikolla ja se on kyllä tosi harmi, kun nyt olisi mahdollisuus auringosta nauttia omalla ihanalla pihalla puuhastellen. Toivottavasti myös lämpöä saataisiin lähitulevaisuudessa!
Jemma ja Eppi ovat jälleen ystäviä, Lamja vielä kiukuttelee. Miisa on toistaiseksi erityksessä makkarissani ja kissat saavat ensin totutella toistensa hajuun ja minä hommata toisen Feliway-haihduttimen yläkertaan, kun en hoksannut ostaa kuin tänne alas yhden.
Ihan lääpällään ollaan uuteen ihanaan kotiimme siis koko jengi!! Supersuuret kiitokset talomme vuokraemännälle tästä mahdollisuudesta asua täällä!! Ei me täältä hevillä pois lähdetä;)
Kovasti olisi jo kaikenmoisia suunnitelmia miten pienellä nikkaroinnilla saisi kissoille tarhan ja salukille koirahuoneesta luukulla ulkotarhaan pääsyn ja Nurille ja Orpalle omat tarhat lämmitettyine koppeineen sekä Keikolle oman sopen olohuoneeseen...
Katsotaan liittyykö laumaamme kauan odotettu salukineitokainen vielä tänä kesänä;) Yksi pikkutyttö olisi kiikarissa ja kävin jo kerran siellä tutustelemassa häneen sekä lähisukulaisiinsa. Tyttö vaan oli koko päivän riekkunut pihalla ja oli suurimman osan visiitistäni untenmailla, joten käyn uuden visiitin parempaan ajankohtaan, niin näkee sen todellisen luonteen tytöstä. Kovin lupaavalta ja mielenkiintoiselta tapaukselta hän vaikutti! Täältä kun ei ole paha matka Turun vinttariradalle treeneihinkään...
torstai 11. kesäkuuta 2009
Muuttotohinaa ja valmistujaisia
Huomenna, perjantaina 12.6.09, on kauan odotettu päivä kahdellakin tapaa: vihdoinkin valmistun ja opiskeluelämä on takanapäin sekä pääsemme muuttamaan vakituisesti maaseudun rauhaan:)
Kunhan muutto on onnellisesti ohitse yritän saada aikaiseksi ottaa valokuvia uudesta, ihanasta, kodistamme ja sen pihapiiristä. Kesälomakin loppuu ja maanantaina alkaa työt puolentoista vuoden opiskelutauon jälkeen.
Eppi-neiti palasi tiistaina myös kotiin ja muut kissat kiukuttelevat sille, kun eivät 3kk breikin jälkeen raukat enää usko, että sama kissa se on kuin lähtiessäänkin, vaikka haiseekin erilaiselle. Pakkaa sekottamaan saapuu vielä Miisa, Jemman äiskä, kahdeksi viikoksi hoitoon meille. Eipä siinä, kyllähän minä mielelläni Miisan hoitoon otan. Stressiä vaan tuppaa aika paljon yhtäaikaisesti kissoille...Mielenkiintoista nähdä, mitä kissat tuumaavat uudesta tilavasta kodistaan, jossa saa riekkua portaita ylä- ja alakerran väliä ja on tilaa spurttailla oikein kunnolla. Koirat taatusti ainakin ovat onnellisia aidatusta 3000 neliön tontista ja mahtavista lenkkeilymaastoista. Uusi kotipaikkakuntame on Kyrö, Pöytyällä.
Saas nähdä, olisiko jo pian taloudessamme kaunokainen salukineiti... Nyt kun olisi olosuhteet hyvät vinttariakin varten;)
Nyt kulautan kitaani tölkin Batteryä ja alan pakata kamoja, aamulla klo 9 saapuu muuttoauto ja silloin kaiken tulisi olla valmiina... Tällä hetkellä on vain kasa tyhjiä muuttolaatikoita keittiössä!
Kunhan muutto on onnellisesti ohitse yritän saada aikaiseksi ottaa valokuvia uudesta, ihanasta, kodistamme ja sen pihapiiristä. Kesälomakin loppuu ja maanantaina alkaa työt puolentoista vuoden opiskelutauon jälkeen.
Eppi-neiti palasi tiistaina myös kotiin ja muut kissat kiukuttelevat sille, kun eivät 3kk breikin jälkeen raukat enää usko, että sama kissa se on kuin lähtiessäänkin, vaikka haiseekin erilaiselle. Pakkaa sekottamaan saapuu vielä Miisa, Jemman äiskä, kahdeksi viikoksi hoitoon meille. Eipä siinä, kyllähän minä mielelläni Miisan hoitoon otan. Stressiä vaan tuppaa aika paljon yhtäaikaisesti kissoille...Mielenkiintoista nähdä, mitä kissat tuumaavat uudesta tilavasta kodistaan, jossa saa riekkua portaita ylä- ja alakerran väliä ja on tilaa spurttailla oikein kunnolla. Koirat taatusti ainakin ovat onnellisia aidatusta 3000 neliön tontista ja mahtavista lenkkeilymaastoista. Uusi kotipaikkakuntame on Kyrö, Pöytyällä.
Saas nähdä, olisiko jo pian taloudessamme kaunokainen salukineiti... Nyt kun olisi olosuhteet hyvät vinttariakin varten;)
Nyt kulautan kitaani tölkin Batteryä ja alan pakata kamoja, aamulla klo 9 saapuu muuttoauto ja silloin kaiken tulisi olla valmiina... Tällä hetkellä on vain kasa tyhjiä muuttolaatikoita keittiössä!
lauantai 6. kesäkuuta 2009
Jemma kävi Hyvinkäällä näyttelyssä 6.6.09
Meidän lellipentu Jemma kävi Kristiina Raution sekä tuomariharjoittelijan arvosteltavana tänään. Meillä oli oikein mukava päivä Jemman kanssa, koska neiti oli reippaalla päällä eikä turhaan jännittänyt. Jemma sai kehuja kiltistä käytöksestään molemmilta tuomareilta ja se todella lämmitti mieltä, kun kaikenmoisia känkkäränkkiä on tullut ajansaatossa esitettyä;) Plakkarissa on nyt toinen serti ja kolmatta sitten yritetään elokuussa. Elokuun näytelmään lähtee myös Eppi mukaan hakemaan naimalupaa toista pentuettaan varten. Katsotaan napataanko myös Casimiro matkaan kokeilemaan, onko mies yhtään parempikäytöksinen kuin viime kerralla näyttelyyn osallistuessaan.
Jemma sai näyttelystä uuden näyttelypesän, kun aiempi on Lamjan pentuajoilta saakka kulkenut matkassa ja myös näyttää jo perintöpesälle;) Suklaakilppari lepäili tyytyväisenä omassa suklaapesässään hempeän vaaleanpunaisten verhojensa keskellä:)
Oikein mukavaa oli päästä jo klo 17.30 kotimatkalle. Kotona odottikin sitten mukava yllätys: Orpan ripulit pitkin olohuonetta:( Ja haju sen mukainen tottakai! Itku pitkästä ilosta, vai miten se meni... No, ei sentään, mutta oksennus ei ollut kaukana.
Jemma sai näyttelystä uuden näyttelypesän, kun aiempi on Lamjan pentuajoilta saakka kulkenut matkassa ja myös näyttää jo perintöpesälle;) Suklaakilppari lepäili tyytyväisenä omassa suklaapesässään hempeän vaaleanpunaisten verhojensa keskellä:)
Oikein mukavaa oli päästä jo klo 17.30 kotimatkalle. Kotona odottikin sitten mukava yllätys: Orpan ripulit pitkin olohuonetta:( Ja haju sen mukainen tottakai! Itku pitkästä ilosta, vai miten se meni... No, ei sentään, mutta oksennus ei ollut kaukana.
lauantai 16. toukokuuta 2009
Keiko on ÄIJÄ!
Keikon sukupuolimäärityksen DNA-testin tulos saapui ja paljasti tyypin koiraaksi:) Tulos oli minulle mieleinen. En ole sen käytöksestä oikein kyennyt sukupuolta arvioimaan. Keikistely peilikuvalleen on tuonut mieleen koiraan, mutta sitten se valtava ego ja kiukuttelu heti, kun ei saa mitä haluaa, on vaikuttanut naaraan käytökseltä;)
Samalla tulos varmisti, että sen minulle ilmoitettu reilun puolen vuoden ikä pitää mitä todennäköisemmin paikkansa, sillä koiraalle ilmaantuu n. puolentoista vuoden iässä aikaisintaan musta kaulanauha ja sitähän Keikolla ei vielä ole. Eli kakara se joka tapauksessa vielä on.
Keiko on nykyään kovin näppärä lentäjä eikä häkissään halua enää aikaansa viettää, vaan saa olla vapaana päivät olkkarissa. Sotku onkin sitten sen mukainen... Höyheniä ja p...askaa joka puolella! Mutta tirppa on onnellinen;)
Kovin röyhkeä otus tuosta on kehkeytynyt, nyt kun on kunnolla kotiutunut. Se vie ihan suusta mun herkut! Sen on pakko saada maistaa kaikkea mitä minä syön, jos en anna sille maistettavaksi, se yrittää kaikin keinoin varastaa minulta. Karkkia en ole antanut ja se kun kiukuttaa Keikoa vietävästi! Värilliset suklaarakeet ja lakut varsinkin aivan hurjasti kiinnostivat sitä ja alkoi sähistä ja nokkia minua, kun piilotin karkit siltä...
Hauska on myös ollut huomata, että Keiko on oppinut tunnistamaan sanan pähkinä:) Se alkaa aukoa suutaan kuten emolta ruokaa kerjäävä poikanen ja lentää kiireesti luokseni, kun kerron, että ois pähkinää...
Jemma-neitikin kiimailee tällä hetkellä ja meteli on ollut senmukainen... Yritti neiti, jopa laittaa viestiä kollille puhelimellani: puhelin oli pöydällä ja näppäinlukitus jäänyt laittamatta päälle. Jemma hyppäsi pöydälle ja samalla tassullaan paineli puhelimen ruutuun esille tekstin, lähetän viestin:)))) Ilmeisesti oli sen verran jo tukala olo, että yritti saada sille luvatulle mustalle kollipojalleen laitettua infoa, että NYT olis oikea aika tulla visiitille:)
Tuossa neiti nyt sitten tyytyväisenä nukkuu, kun koko yön piti mua hereillä mourunnallaan:( Ja mulla pää kipeä ja väsyttää...
Nurikin heitti eilen talviturkkinsa jokeen... Tosin suurimman osan on heittänyt tänne kämpän lattialle jo monen viikon aikana.... Jospa nyt lakkaisi karvastaminen kotona, kun turkki on jokeen jätetty??
Samalla tulos varmisti, että sen minulle ilmoitettu reilun puolen vuoden ikä pitää mitä todennäköisemmin paikkansa, sillä koiraalle ilmaantuu n. puolentoista vuoden iässä aikaisintaan musta kaulanauha ja sitähän Keikolla ei vielä ole. Eli kakara se joka tapauksessa vielä on.
Keiko on nykyään kovin näppärä lentäjä eikä häkissään halua enää aikaansa viettää, vaan saa olla vapaana päivät olkkarissa. Sotku onkin sitten sen mukainen... Höyheniä ja p...askaa joka puolella! Mutta tirppa on onnellinen;)
Kovin röyhkeä otus tuosta on kehkeytynyt, nyt kun on kunnolla kotiutunut. Se vie ihan suusta mun herkut! Sen on pakko saada maistaa kaikkea mitä minä syön, jos en anna sille maistettavaksi, se yrittää kaikin keinoin varastaa minulta. Karkkia en ole antanut ja se kun kiukuttaa Keikoa vietävästi! Värilliset suklaarakeet ja lakut varsinkin aivan hurjasti kiinnostivat sitä ja alkoi sähistä ja nokkia minua, kun piilotin karkit siltä...
Hauska on myös ollut huomata, että Keiko on oppinut tunnistamaan sanan pähkinä:) Se alkaa aukoa suutaan kuten emolta ruokaa kerjäävä poikanen ja lentää kiireesti luokseni, kun kerron, että ois pähkinää...
Jemma-neitikin kiimailee tällä hetkellä ja meteli on ollut senmukainen... Yritti neiti, jopa laittaa viestiä kollille puhelimellani: puhelin oli pöydällä ja näppäinlukitus jäänyt laittamatta päälle. Jemma hyppäsi pöydälle ja samalla tassullaan paineli puhelimen ruutuun esille tekstin, lähetän viestin:)))) Ilmeisesti oli sen verran jo tukala olo, että yritti saada sille luvatulle mustalle kollipojalleen laitettua infoa, että NYT olis oikea aika tulla visiitille:)
Tuossa neiti nyt sitten tyytyväisenä nukkuu, kun koko yön piti mua hereillä mourunnallaan:( Ja mulla pää kipeä ja väsyttää...
Nurikin heitti eilen talviturkkinsa jokeen... Tosin suurimman osan on heittänyt tänne kämpän lattialle jo monen viikon aikana.... Jospa nyt lakkaisi karvastaminen kotona, kun turkki on jokeen jätetty??
sunnuntai 26. huhtikuuta 2009
Rurokin näyttelyssä 25.4.09
Lähdimme pitkästä aikaa näyttelyyn Jemman kanssa. 3kk tauko tuli tammikuun Lahden näyttelyn jälkeen ja se näkyi Jemman käytöksessä. Jemman mielestä oli kauhean jännittävää, mutta onneksi se haki tukea ja turvaa minulta sekä tuomarilta eikä silti sähistellyt tai käyttäytynyt muutenkaan huonosti pelostaan huolimatta. Kotiin viemisinä oli Jemman ensimmäisestä avoimen luokan näyttelystä serti eli voidaan olla tyytyväisiä:)
Kävin myös tutustumassa pariin komeaan kolliehdokkaaseen livenä Jemmaa varten. Mahtaneeko Jemman tuleva sulhanen olla musta itämainen herrasmies? Aika näyttää sen.
Kävin myös tutustumassa pariin komeaan kolliehdokkaaseen livenä Jemmaa varten. Mahtaneeko Jemman tuleva sulhanen olla musta itämainen herrasmies? Aika näyttää sen.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Uudet kotisivut!
Täten saanen toivottaa kaikki tervetulleiksi uusille kotisivuilleni:)
Kiitokset Sailalle, joka teki isoimman pohjatyön. Itse yritän sitten päivitellä sivuja taitojeni mukaan jatkossa. Toki sivut ovat vielä vähän kesken edelleen...
Kovasti on jänskät ajat nyt, kun Epin synnytys lähenee. Pe-su on todennäköisin ajanjakso, jolloin odotan synnytystä käynnistyväksi. Pitäkää peukkuja, jotta kaikki menisin hyvin!
Kiitokset Sailalle, joka teki isoimman pohjatyön. Itse yritän sitten päivitellä sivuja taitojeni mukaan jatkossa. Toki sivut ovat vielä vähän kesken edelleen...
Kovasti on jänskät ajat nyt, kun Epin synnytys lähenee. Pe-su on todennäköisin ajanjakso, jolloin odotan synnytystä käynnistyväksi. Pitäkää peukkuja, jotta kaikki menisin hyvin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)